Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Periferia

More angst? Here you go.

21.03.2012 - 16:18 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita, Minäminäminä, Seliseli




Nämä on kyl alkukuulta jo, mutta samaa tunnelmaa jatkavat.. Lainaukset on Jenni Vartiaisen Kiittämätön biisistä. Sopii jotenkin niin hyvin tähän tilanteeseen. Oloa ei paranna yhtään se, että koko pää särkee viisureiden poistojen takia.. Viimeviikkoinenkin kolo alkoi myötäsärkeä uuden rinnalla... Kuulen miten ajattelette: "Lopeta nyt toi helvetin itsesäälissä rypeminen ja ryhdistäydy! Katso peiliin ja älä märäjä, sul oo mitään märisemistä!" Ei niin. Ei olekaan. Mutten mä ryve itsesäälissä. Mähän olen koko ajan sanonut ettei mulla ole mitään syytä olla tällanen, et mun elämä  on ihan mallillaan ja kaikki pitäis olla hyvin. Mutta kun ei vaan ole. "Sul on varmaa keho vaa jotenki tukossa, ala karppaamaan, se puhdistaa" sanoi yksi ystäväni. Meinasin lyödä. Karppaaminen = solution to fucking everything. Mun perse.

Mies on ollut taas koko päivän hommissa. Näin häntä 5 min kun tulin kotiin hammaslääkäristä, sit meni pelaamaan koneella ja mä nukuin pari h sohvalla. How romantic. "Sitä se avioliitto on, arkea ja työtä." Ei tartte olla! Kuka senkin on päättänyt. Joku, jonka mielestä edes hammaslääkärissä ei sais ottaa puudutusta kun sodassakin miehet kärsi enemmän. (no ei ehkä hän, sillä tuo puudutuskommentti on anoppini suusta, vedin pienet herneet siitäkin nenään.. multahan ei hampaita ilman puudutusta revitä... herra jumala... pyörtyisin varmaan...)

Oon kattonu Iholla-sarjaa netistä ja teeveestä, mistä milloinkin. Itkettää melkein joka kerta... Mies vaan sanoo et en sais kattoo itkettäviä ohjelmia, mut katson silti, ku silloin voin itkeä muitakin asioita, mitä en kehtaa muuten itkeä. Sama kun jäi eilen sormet oven väliin, paruin sitä varmaan puoli tuntia. Jossain kohtaa tajusin et en mä niitä sormia itke, tai ehkä aluksi ku sattui ihan helvetisti, mut sit olin alkanut itkemään ihan muita asioita jo, enkä ees huomannu et sormet sattui.. Sanoin kyllä muille et sormet ne vaan tässä sattuu.. Luulevat varmaan et on ihan törkeen matala kipukynnys, mut eipä siinä mitään, luulkoot.

(Täst on tullu vähä tällane kirjoitus/kuvablogi, pitäis varmaa poistaa sarjakuvasektorilta? Nääh..)


Sadness comes with many faces -> Päivän spotifylista...

Ahdistaa nii että oksettaa

20.03.2012 - 23:32 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita, Minäminäminä, Seliseli

En oo pariin viikkoon (ketä mä huijaan, pariin vuoteen) saanu mitään aikaiseksi. En mitään. Tai oon mä eläny ihan normaalia elämää, mut en tiedä onko se saavutus. Koulu ei ole edennyt mihinkään, me ei parina olla edetty mihinkään, kämppä on ihan yhtä paskanen ku en jaksa yllä pitää siistiä ympäristöä... Viikot vaa menee ohi, maanantai kerhoa, tiistai partio, keskiviikko "lääkäri" ja irroittelupäivä, tortai 4h, vko:nloppu partiojuttuja.... Joka viikko. Kokous siellä toinen täällä, sähköposteja sinne tänne, mikset vastaa mä lähetin sen 5 min sitten, no kun en oo ehtiny, anteeks, anteeks, joo mä teen, sori, EI NÄIN!!!

Miks mä teen näin ittelleni. Miks mä vaan annan itteni olla tällanen. Saamaton. Mä maanantaina vähennän karkkien syöntiä ja otan opoon yhteyttä. Sit on yhtäkkiä perjantai, no jos sit ens ma. Tai ens ma. Tai sit taas ens ma. Mä vaan siirrän ja siirrän asioita, koska en saa itseäni niskasta kiinni. Yks syy on noi nelijalkaiset navetta-asukit. Aamulla navettaan, minkä jälkeen ei heti vaan jaksa. Sit taas illalla navettaan, minkä jälkeen oon niin loppu et meen nukkumaan tai dataan. Mut onhan siinä päivä välissä huutavat ahkerat kanssasisareni. Joo, on. Mut en mä jaksa. Toivoisin vaan et satais vettä ja tuulis ja ukkostais ja tiet sortuis etten vois mennä mihinkään hyvällä omalla tunnolla. Ennen menin mielelläni partioon, mut nyt sekin on pakkopullaa mitä teen viikottain koska ei ole muuta vaihtoehtoa. Eikä se jää vaa partioon, vaikka siitä paljon puhunkin, ku se nyt on mun koko elämä. Melkein.

Mä en tiedä mitä mä haluan. Tai mä haluan tätä, mitä mulla on, mut en kuitenkaan. Partio on mulle tosi tärkeää, mutten enää nauti siitä. Haluan mahdollistaa nuorille ja lapsille hienoa harrastusta, muttei mulla oo sellainen olo et teen tällä hetkellä niin. Mahdollistan keskinkertaisia harrastuskokemuksia. Haluan ylioppilaaksi, mutta kaikki kouluun liittyvä on kuin tervan juontia. Enkä halua ottaa opoon tai muihin yhteyttä vain kuullakseni taas jotain paskaa siitä mitä multa puuttuu tai mikä ei riitä. Kun mikään ei riitä. Pidän meidän ammuista ihan mielettömästi, ja siitä että saan tehdä jotain konkreettista. Mutten voi tehdä mitään innovatiivista, en voi lähteä yhtäkkiä viikonlopuksi vaikka Lontooseen, tai edes Helsinkiin, kun on ruokkiminen. On aina ihan paska fiilis kun olen leirillä tai kurssilla kun tiedän et mies ruokkii kaikki yksin.

Rakastan miestäni ihan mielettömästi. Enkä haluaisi olla kenenkään muun kanssa. Mut välil on vaa sellane olo et hän on meidän suhteen aikuinen ja mä teini jolla on kotiintuloajat ja säännöt. Vaikkei hän niin tarkoita, eikä varmaan halua ja oon sen itte aiheuttanu kun koko ajan selittelen tekemisiäni ja menemisiäni ja hankintojani. Mut haluisin olla myös aikuinen, samanavertainen. Et mua kohdeltais hänen vaimonaan, eikä holhokkinaan, miltä joskus tuntuu. Haluisin myös olla äiti. Muttei siitäkään tuu mitään. Varmaan ikinä. Me ollaan ihan mielettömästi kumpikin menossa. Nähdään vaan töissä ja illalla töiden jälkeen. Ja sit on jo ihan poikki ja haluaa nukkuu. Läheisyys on ohimennessä halailua, lautapelien pelaamista ja yöllisiä itkuisia (mun osalta) purkautumisia ahdistuksesta. Mut nekin on aamulla unohdettu, tai ainakin toisen osalta. Sit pitäis helpottaa, mut ei se helpota. Ja kuukautiset tulee vaan joka kuu...
Nyt joku sanoo et ite oot valinnut! Niin olenkin, enkä kadu, enkä halua poistaa mitään elämästäni. Mutta haluaisin edes mahdollisuuden johonkin muuhunkin. Pienen hetken olla vaan 24-vuotias nuori nainen. Enkä henkisesti joko 14 tai 40... Joku on sanonu et oon liian kiltti ku vaan oon kaikessa mukana ja oon iloinen vaa ja onnellinen eikä mulla oo valittamista. Ei mulla olekaan valittamista. Oikeasti. Ei mulla ole mikään huonosti. Mä vaan oon huonosti. Mut ei mulla ole koskaan ollu niin väliä sillä miltä musta tuntuu, sattuuko muhun tai oonko surullinen. Vaan mä tunnen sen. Ei kukaan muu, joten ei se niin haittaa. Tärkeempää on et muilla on kaikki hyvin...

Haluisin ees kuukauden tuntee miltä tuntuu kun mikään ei sido elämää. Mut en mä saa. Haluisin ees kuukauden olla vain minä. En minä=akela, lpkj, puhis, vaimo, emäntä, kerhotäti, ikuinen opiskelija, jokapaikan höylä, hei mulle voi soittaa, mua voi nakittaa VAAN minä=Siheva, 24 vuotias nainen joka on ihan hukassa.
Mä herään välillä siihen tunteeseen etten saa henkeä, että ahdistaa. Se iskee myös joskus autossa, tai kun olen muuten vain yksin. Mun selväjärkisyyden kupla puhkeaa ja kaikki ahdistava musta materia minkä koitan sulkea pois tunkeutuu kuplaani ja repii minut ulos, todellisuuden julmien halogenivalojen alle. Joskus tekis mieli vaan huuta, potkia, hajoittaa tavaroita ja itkeä itsensä ihan puhki. Mut en mä voi, kun ei mulla ole mitään syytä. Nään myös paljon enemmän painajaisia taas. Näin unta että mies oli pettänyt mua ja kaikki oli vaan et kyl mun pitäis ymmärtää sitä, mä kun oon vaan tämmönen, mutku ei sellast naista oo helppo löytää joka suostuu tulee navettaan. Sit vaan ruokkisin eläimet yksin ku mies oli sen naisen kanssa. Itkin ja hakkasin seiniä ja rikoin ikkunoita, kunnes lyhistyin lopulta johonkin nurkkaan ihan tyhjänä kuorena. Sitten mä heräsin. Koko seuraavan päivän oli valtava möykky vatsassa.


Fiiliksien soundtrack...

Herra Ylppö & Ihmiset – Keskiyö
Gotye – Somebody That I Used To Know
Mariska – Yksinäinen susi
Mariska – Keinu
Irina – Hiljaisuus
Irina – Et huomaa
Irina – Näe minut tässä
Seminaarinmäen Mieslaulajat – Paska maanantai


Anteeks tää angstitus, tiedän ettei valtaosaa kiinnosta ollenkaan. Mut päivitimpähän sentään maaliskuun aikana...

Siis miten niin no life?

20.02.2012 - 19:55 / Kategoriat: Partio♥, Seliseli
Siis mikä kunnon päivitys mitä lupailin? Mitään en oo luvannut. Tai onhan tääkin sellainen. Tätä mun elämä on. Partiota helvetin isolla peellä. Et ei mun elämää oikee muut kyl kuulukaa, mist voi piirtää. Paitsi Turussa parkkeeraamisen riemuista aion piirtää. Mutten jaksanu nyt. Ähä. Saatte taas kettuja! Repikääs siitä. Kohta tää ei oo enää sarjispäiväkirjaa nähnykää vaa on pelkkää artsy-fartsya koko blogi. Mitäs siihe sanotte? Ette mitää koska mä määrää mun blogia, muahhhahahhaaa. Ja joo, oon vähä väsy ja batteryhuuruissa. Näkyyks se? Ai näkyy, ok.


Laiskapaskalaiskapaska

10.01.2012 - 17:32 / Kategoriat: Angstia, Partio♥, Ropetus

Koska olen laiskapaska, en ole päivittänyt blogiani helvetin pitkään aikaan. Tänä vuonna lupaan ja vannon kautta... ööö... no vaikka taru sormusten herran, että päivitän joka kuu ainakin kerran. Jos en täytä lupaustani, saa tulla hakkaamaan. Tai ainakin katsomaan pahasti. Yllä oleva kuva on värityskirjacrossaukseen alla oleva piirilehden toimintakilpailujuttukuvitusta. Että olkaapas hyvätten. Seuraava päivitys on enemmän päiväkirjallinen. Ehkä. Jaa mitkä conipäivitykset mitä olen lupaillut? Ööö, no lupaan tehdä yhden sivun tiivistelmän niin ropeconista kuin traconistakin. Mä kuitenkaan jaksa kaikkia kuvia tussata ja laittaa tänne. Ainakin olen rehellinen :D

Pitää olla pikkasen pläski

13.08.2011 - 00:01 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita, Liikunnallisuudettomuus, Minäminäminä

Kaikki te kauniit (omasta mielestänne siis) ja hoikat ihmiset. Ajatelkaa hetki ennen kuin avaatte kapeat huulenne ja päästätte suustanne omasta mielestänne harmittomia totuuksia. Kaiken tämän pläskin alla sykkii sydän, joka on hauras ja hento. On totta että olen läski, mutta luuletko etten tiedä sitä jo? Se ei muuta tilannetta vaikka kuinka huutaisit sitä kadun toiselta puolelta tai päivittelisit asiaa käsiään pesevälle kaverillesi julkisessa vessassa minun istuessa kopissa naama punaisena häpeästä. Tilanne ei muutu myöskään vaikka nauraisit minua isossa porukassa ravintolan terassilla tai jos osoittelet minua ja olet matkivinasi minua vetämällä posket täyteen ilmaa.

 

Joka hetki minun tekisi mieli vajota maan alle, pois silmistäsi, etten haittaa sinua. Vaikka sinun pitäisi hävetä käytöstäsi. Sinun pitäisi vajota maan alle. Mieluiten kuuden jalan syvyyteen. Pysyvästi. Koskapa en koskaan julkisesti itseäni puolusta, enkä sano huutelijoille pahaa sanaa, sanonkin nyt kaiken sen mitä olisin halunnut teille kauniille (omasta mielestänne) ja hoikille sanoa:

HAISTA PASKA SENKIN ANOREKTINEN VARIKSENPELÄTTI! ÄITIS OLI LÄSKI KUN SUA TEKI! KIUSAA KUULE OMAN KOKOSIAS, MÄ PAININ IHAN ERISARJASSA! TALVELLA SÄ KUOLISIT ENNEN MUA HYPOTERMIAAN! TOIVOTTAVASTI TUKEHDUT ITUIHISI SENKIN HIPSTERPISSIS! OOTKO SINKKU, NO EI VITTU IHME! TURPA KIINNI TAI ISTUN SUN PÄÄLLES, SITTEI NAURATA KUULE ENÄÄ KU EI HENKI KULJE! OON LÄSKI JA VITUN YLPEE SIITÄ!

Ai niin, ja conipäivityspaketti tulee heti kun oon ees vähän ehtiny fiksailee niit suttusuttuluonnoksia. Ja anteeksi tää hillitön avautuminen. Loppukevennyksesi spotify-linkki: Jukka Poika – Pläski

 

Slutwalk!

06.08.2011 - 12:57 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita, Aattellinen

Riippumatta siitä mitä minulla on päälläni, miten provosoivasti käyttäydyn, miten paljon minulla on meikkiä, kuinka tiskillä tissini ovat ja kuinka humalassa olen, kun sanon EI se tarkoittaa EI. Naisen tulee voida kävellä kaduilla lyhyessä hameessa ja pienessä topissa ilman pelkoa siitä, että jos jotain tapahtuu se on yhtä paljon hänen vikansa koska hän pukeutui huorahtavasti. Haistakaa kuulkaa edellämainittuja asioita lieventävinä asianhaaroina pitävät miespoliisit ja miespäättäjät pitkä naisen sukupuolielin. Kaikki naiset tänään marssimaan Turkuun!!! Lisätietoja alla olevasta linkistä:

www.facebook.com/event.php

Silmävammainen...

26.07.2011 - 22:27 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita, Minäminäminä

Ei oo tullu hirveesti piirreltyä ku miun silmä näyttää tolta ku kuvassa.... Tietysti just ennen Ropeconia meen saamaan jonkun jäätävän roskan sinne, mikä jää luomen alle jumiin ja raaputtaa silmän pintaan isoja naarmuja, mitkä saa silmän ihan vitun kipeeks ja kirkkaan punaiseksi... nice... On tää taas niin vitun hienoa että...

Vitun menkat

24.07.2011 - 18:05 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita

......kohdustani ei kai koskaan tule ulos muuta kuin kuukautisverta......

Ukkonen

24.07.2011 - 17:46 / Kategoriat: Angstia, Kamalia asioita, Kauniita asioita, Rakkaani

Ukkosti eilen ja toissapäivänä ihan pirusti. Olen koko ikäni tykännyt ukkosesta ja tykkään siitä vieläkin, mutta näin maatilalla sitä alkaa väkisinkin pelkäämään. Ei niinkään ukkosta itseään, vaan sitä mitä kaikkea vahinkoa se voi saada aikaan. Koira pelkäsi taas vaihteeksi ihan hulluna. Kiehnäsi koko ajan jaloissa ja tärisi ja kun menin sohvalle niin tunki syliin (eikä siis ole mikään sylikoiran kokoinen). Sääliksi kävi pikku raukkaa. Toivottavasti ei meidän reissun aikana ukkosta, vaikka kyllä siitä hoitopaikassa (vanhempieni luona) hyvää huolta pidetään. Lellitään taas piloille:P

Kesäkesäkesä

ANGST!!

Sinä saastainen örkinsikiö (tod. näk. minä itse), joka olet vienyt/mennyt hukkaamaan/tuhonnut viime vuoden conipaitani, ilmoittaudu heti niin ovin lahdata sinut!!! Ja jos joku osaa leikata hienoja otsiksia niin saa ilmoittautua... Olen unohtanut kampaajan varaamisen niiiiiin monta kertaa et koht on varmaan kaik ajat menny.....

Rästihommia

20.07.2011 - 12:18 / Kategoriat: Minäminäminä, Pakkomielteitä, Seliseli

Sain siis Muijalta tuossa taannoin tunnustuksen ja sen mukana velvoitteen kertoa kahdeksan asiaa itsestä ja haastaa uusia antamalle heille pokaali. Olen niin nobody blogimaailmassa etten uskalla haastaa ketään, koska he tuskin edes lukevat blogiani, joten skippaan sen vaiheen yli :P

Omenalento

19.07.2011 - 14:16 / Kategoriat: Minäminäminä, Pakkomielteitä, Ropetus, Yöllisiä seikkailuita

Alitajuntani on jotenkin perseelleen vinksahtanut ja kyvytön yhdistelemään asioita järkevästi. Unissani ei ole päätä eikä häntää... Mutta coni vilahtelee niissä useinkin ;)

Ja skannerin vammausjatkuu.... Johtuu osittain myös luonnoskirjasta missä ei ole sellaista kierre...juttua. No tiedätte mitä tarkoitan :P

1000 kävijää ja tatskapatska

Joulukuun 29. päivä pohkeeseen ilmestyy tällainen kuva koristeeksi :) Vähän paranneltu versio jo aiemmin postatusta kuvasta, tässä hiukset ei vammaa niin pahasti.

Lyikkäripiirros, siksi aneeminen skannausjälki. Tussailen joskus jos jaksan :P Tuhatta kävijää kunnioitan postaamalla kuvan meidän ylisöpöstä vasikasta. Kattokaa ny ku se o lutune ^_^ Awwwww..

 

Ropecon-con-con, Ropecon-con-con, sinne hauskaa mennä on-on-on!

18.07.2011 - 21:16 / Kategoriat: Minäminäminä, Pakkomielteitä, Ropetus, Yöllisiä seikkailuita

Vähän koetan yksinkertaistaa päivistyyliä et ei veis niin kauaa piirtää merkintöjä, jos niit siten vaik tulis enemmän :) Seuraavan kuukauden merkinnät tulee olemaan varmaan pelkästään coni-aiheisia. Anteeksi siitä :P

Ja anteeksi ihan RUOKOTTOMAN huono skannausjälki... En tiedä mitä masiina taas vammaili.....